Päätoimittajan päiväkirja
Edellinen kirjoitus |
Etusivu |
Seuraava kirjoitus
21.10. - Objektiivisista kriteereistä
Netissä käytävä keskustelu on yleensä niin kelvotonta, ettei sitä tule juuri seuratuksi.
Mutta Jukka Petäjän toissapäiväisestä runoarvostelusta on käytetty HS.fi:ssä jo kymmeniä harvinaisen tolkullisia puheenvuoroja. (Tein tästä aiheesta eilen pääkirjoituksenkin.)
Lisäksi blogeissa on runsaasti aiheeseen liittyvää keskustelua. Esim .Miia Toiviolla on kiintoisaa sanottavaa, ja Karri Kokko on julkaissut omassa blogissaan tekstin, joka jostain ällistyttävästä syystä ei mennyt Hesarin palstalla läpi.
Monet varmaan odottavat nyt, että Parnasso julkaisee kunnon arvostelun jokaisesta Petäjän niputtamasta kirjasta. Eipä välttämättä julkaise, jokaisesta. Miksi ei? Siksi, että runokirjoja (ja muitakin kirjoja) ilmestyy nyt niin tavattoman paljon, että niiden kaikkien arvosteleminen on tämän (tai minkään) kokoisessa lehdessä mahdotonta. On pakko tehdä valintoja, mutta valintakriteeriksi ei voi ottaa sitä, että kirja on arvioitu penseästi jossain muualla.
Mikä sitten otetaan kriteeriksi? Siinäpä riittääkin miettimistä loppusyksyksi, niin teillä kuin minullakin. Objektiivinen on mahdoton olla, kattavuuteen kuitenkin pyritään.
No niin, antaa nyt sitten tulla niitä haukkuja. "Parnasso sorsii runoutta, koska se ei julaise arvostelua jokaisesta ilmestyvästä runokirjasta! Hävytöntä!"
Kommentit
Ihan subjektiivisesti sanon, että olisi kiva, jos Parnasso huomioisi vielä(kin) marginaalisemman Ankkurin julkaisuita kritiikillään. Ja kyllä, minulla on myös oma kirja ojassa.
Ankkurin kirjoja voisi kyllä tosiaan huomioida.
Kritiikkiä ei nykyään oikein ole, on vain eräänlaisia kirjaesittelyjä - tai erilaisia henkilöitten esiintymisiä kritiikin nimissä.
Päivälehdissä on nykyisin tosi pienet tilat kritiikille missään taidelajissa.
Parnassossa taas on mielestäni liiankin pitkä "kritiikkiosasto". Sehän on puoli lehteä. ja usein aika esittelynomaista.
Kiinnostava kritiikki on sellaista, että siihen jää sijaa keskustelulle.
Vaikka sitten lukijan pään sisällä.
Ehkäpä idea oli vain keksiä ja synnyttää kritiikki-kohu mellastamaan päivän parin ajan. Huomenna on taas toisin kohuin ja otsikoin.
Lyhyys ei aina ole pahe; itse karsisin usein Parnasson arvosteluista esittelevää höttöä pois ja keskittyisin aavistuksen marginaalisempaan kirjallisuuteen.
Itse kritiikkien osuus lehdessä on kuitenkin hyvä, muiden juttujen sisältö vain voisi olla esseistisempi, pohtivampi, haastavampi.
Silloin lehdessä olisikin jo kaksi asiaa, jotka päivälehdistä puuttuvat: asiallista kritiikkiä ja mielenkiintoista, keskustelevaa artikkelitarjontaa.
Dahlilla on aina oma kirja ojassa tai muussa etualalle kärkkyvässä kuormassa.
Mulla kanssa oma elukka pivossa, eli NAKU:sta ei tule kritiikkiä HS:iin, mutta Turun Sanomiin on vielä kuulemma tulossa, vaikka kyseessä onkin kevään kirja. Että joo. Ja sanonpahan taas että Nuoren Voiman Kritiikki -lehti vaikuttaa oikein kivalta. Jälleen se elukka siellä jossakin, sorry...
Niinkö tosiaan, Nimetön tuttu? Onko kohtuutonta pyytää kirjoittamaan kirjasta, josta ei ole tehty yhtäkään kritiikkiä? Ankkurilla on muitakin kiinnostavia julkaisuita.
Jokin tämänkaltainen oksennus oli ihan odotettavissa. Järkevä keskustelu on näemmä kuolemassa täälläkin.
Mites tuon Nuoren Voiman Kritiikki-lehden kanssa on, onko 1. numero ilmestynyt vai ei? Ja mistä sitä saa irtonumerona?
Aika outo oletus Papinniemeltä, että jos hesari tekee työnsä päin helvettiä niin Parnasso hoitaa homman loppuun.
Se, onko nuo viisi teilattua kritiikin arvoisia on tietysti jokaisen toimituksen päätettävä tapauskohtaisesti. Ainakaan hesarilta ei nyt saa apuja. Mä en ainakaan osaa päätellä onko teokset hyviä vai huonoja tuon tekstin perusteella. Se tosin tuli ilmi minkälainen työmoraali lehden kulttuuriosastolla vallitsee.
Siksikin hymyilyttää tässä blogissa Papinniemen joku hetki sitten pähkäilemä kritiikin jälkieditointi nettiin. Kirjoitin jo silloin että työmoraalisi ilahduttaa, nyt näet varmaan itsekin miksi.
Aina välillä joku muistaa valitella, että kirja-arvostelut ovat muuttumassa "vain" kirjaesittelyiksi. Esittelyjähän tässä juuri kaivataankin, mieluummin paljon ja lyhyitä. Lukija tahtoo arvioida, miten todennäköistä on, että hän pitäisi kirjasta, jos lukisi sen. Sen sijaan lukijaa ei sinänsä kauheasti kiinnosta, onko joku kriitikko pitänyt kirjasta. Ei ainakaan minua.
Tarmo Lähikauppiaalle ja muille asiasta kiinnostuneille: Kritiikki I on juuri ilmestynyt, sitä pitäisi saada Akateemisista kirjakaupoista, Rosebud-kirjakaupoista (esim. Kiasma) ja Lasipalatsin Kirjasta.
Tosin tänään kuulin, että Helsingin Akateemisesta sitä ei (vielä?) löytynyt.
Kirjamessuilla Kritiikkiä saa ainakin Nuoren Voiman Liiton pisteestä 6n26.
http://www.kaapeli.fi/nvl/k...
Tässä minun haukkuni:
Parnasso on konservatiivinen paskalehti, joka on sunnattu jugendtalojen kahvipöytien koristeeksi esille kun ihmisiä, joille halutaan luoda omasta elämästä yliampuvaa kuvaa tulee kylään, jotta he voisivat ajatella: ooh tännekin tulee Parnasso
Tuli hieman kaipaamaani naisenergiaakin tähän blogiin, mutta sitten tulivat taas ne itseään tosimiehiksi kehuvat ruikuttajat ruikuttamaan tämänkin keskustelun liian ohuiksi viipaleiksi silvotuiksi lauantaimakkaroiksi.
Kiitos NVL:lle Kritiikki I:sta, HS:lle kirjallisuusnumerosta ja Parnassolle krittikin laajentamisesta.
Kaikesta kukaan ei ehdi kirjoittaa. Uskon, että ihmiset yrittävät parhaansa.
Hei, me kaikki olemme rajallisia, ihmiset. Mihin aika riittää?
Hienoa, että uusi runoilijapolvi on keksinyt ja keksimässä uusia monentyyppisiä sähköisiä ja paperisia foorumeja. Kannatetaan.
"No niin, antaa nyt sitten tulla niitä haukkuja. "Parnasso sorsii runoutta, koska se ei julaise arvostelua jokaisesta ilmestyvästä runokirjasta! Hävytöntä!""
No ei kai nyt kukaan noin naiivisti voi ajatella? Tietenkään kaikkea ei maailmassa voi arvostella, vaikka mieli tekisi.
"... Karri Kokko on julkaissut omassa blogissaan tekstin, joka jostain ällistyttävästä syystä ei mennyt Hesarin palstalla läpi."
Selvennykseksi tännekin, että kyllä niitä kommentteja häviää bittiavaruuteen vinopino ihan inhmimillisistä ja tietokoneellisista virheistä johtuen. Toimitusta ei varmastikaan ole palkattu seulomaan sinne tulevia viikottain tulevia tuhansia kommentteja. Kyllä siellä on jotkut ihan muut kasvottomat moderaattorit katselemassa kirosanoja ja haistatteluja ja huuteluita.
Toisinajattelijoita ei internetissä sensuroida. Surullista. Kukaan ei saa tuntea marttyyriuden suloisia väreitä selkäpiitä pitkin.
Siivoilin kommenttiosastoa vähäsen, Pahoittelen mahdollisesti aiheutuvaa mielipahaa.
Sananvapaus rulaa! Etenkin jos menee sanomaan totuuden niin voi voi....
Jommi, luitko edes täältä poistettuja kommentteja? Ne olivat jokseenkin epäasiallista henkilökohtaista nokittelua.
Luin, tietysti. Ja nokittelua täältä puuttuu. Voi veljet. Käyn just kirjeenvaihtoa Mm. Stanfordin huippuopiskelijoiden kanssa. On kyllä eroa! Huippujen huiput rulaa. Ei maata paskassa eikä olla kateellisia, vaan porukka puhuu syvällisiä ilman mitään muuta.
"täällä on muuten pilkkuvirhe..."
Sanoo "luovan" kirjoittamisen opettaja. Nussitaan pilkkua lisää. Kyllä nyt tulee ihmisarvo esiin ja ETENKIN se tapa, jolla ajatellaan itseämme. Ideoita ei ole, tekniikkaa kyllä, hei haloo?
Jummi-Jommi! Nyt kyllä rulaa.
Petäjä niputti ja setvi tekstejä ylimielisesti. Nousi suuri haloo, koska käsitellyt kirjat olivat kokeelliseksi nimitettyä runoutta.
Ei noin saisi tietenkään arvostella. Mutta täältä toisesta marginaalista katsoen se on alkanut näyttää säännöltä eikä enää poikkeukselta: kriitikkojen kommentit paljastavat, etteivät he ole lukeneet kirjaa, korkeintaan lehteilleet sieltä täältä.
Edellinen kirjoitus |
Etusivu |
Seuraava kirjoitus