Päätoimittajan päiväkirja


Edellinen kirjoitus | Etusivu | Seuraava kirjoitus

12.03. - Lausunto vierailijalta

”Pahin ongelma ovat kirjakauppiaat. En ole neljäänkymmeneen vuoteen tavannut kirjakauppiasta, joka olisi kertonut lukeneensa yhtäkään kirjaani. Kirjakauppiaidenhan on innostettava ihmisiä lukemaan. Heidän on osattava suositella asiakkailleen kirjoja.”

Näin kertoo Peter Handke Parnasson haastattelussa (lehti ilmestyy ensi kuussa).

Joku voi ajatella, että Hesari tyhjensi jo Handke-pajatson tekemällä hänen vierailustaan ison jutun heti tuoreeltaan. Mutta jos ajattelisi koko ajan noin, ei harvoin ilmestyvään lehteen voisi haastatella ketään Suomessa vierailevaa kirjailijaa... On vain luotettava siihen, että vierailijasta saa irti jotain omaa, joka kiinnostaa vielä kuukautta tai paria myöhemmin.

Ja tietenkin siihen, että kaikki eivät lue sanomalehtiä, eivät ainakaan samoja.

Jarmo Papinniemi.(Pysyvä linkki merkintään.)

Kommentit

Aa kirjoitti (12.03., klo 17.14.):

Lukijana ja tilaajana olisin kovin pettynyt, jos Parnasso ottaisi linjakseen sen, ettei kirjallinen aikakauslehti voi tehdä omia juttuja samoista aiheista/henkilöistä, joista valtakunnan suurin päivälehti on hiljattain kirjoittanut.

Ei Handkea tai muutakaan painavaa aihetta/henkilöä saa jättää vain Hesarin käsiteltäväksi.

rita kirjoitti (12.03., klo 20.29.):

Ei pajatso noin vain tyhjene. Toivottavasti Parnassossa uskotaan "syvällisempiin" (henkilö)juttuihin, vielä vierailujen ja päiväkohtaisuuden mentyäkin.

Tapsa P kirjoitti (12.03., klo 20.39.):

Täsmälleen samaa mieltä.

Meillä parnassolaisilla ei ole kiire.

PH kirjoitti (12.03., klo 21.41.):

Hesarin kulttuurisivut on toimitettu niin käsittämättömän huonosti ja laiskasti, että ei ole pieninkään temppu päihittää niitä.

Bingo kirjoitti (12.03., klo 21.46.):

Puhumattakaan siitä, millaiset "kulttuuritoimittajat" siellä mellastavat. Ei ihmekään, että sisältö on köyhtynyt/viihteellistynyt myös kirjallisuusjutuissa.

JR kirjoitti (13.03., klo 10.41.):

Hesarin kulttuurisivut eivät häikäise ketään, valitettavasti.

Bliblopfiili kirjoitti (13.03., klo 10.43.):

Itse en ole isoimmissa kirjakaupoissa koskaan tavannut kirjakauppiastakaan, ainoastaan kirjakauppojen kassoja. Se on vähän sama kuin markettien kassat, ei niiltäkään tule kysyttyä, että mikä juusto sopii simpukkapastan kanssa. Joissakin marketeissa on erikseen liha-, kala- ja juustotiskit, joiden takana henkilöt osaavat suositella eri vaihtoehtoja asiakkaille. Ehkä isoihin kirjakauppoihin pitäisi hankkia myös tällaiset tiskit proosalle, lyriikalle, tietokirjallisuudelle jne. Nimittäin pienissä kirjakaupoissa olen tavannut kirjakauppiaita, jotka osaavat myös suositella kirjoja. Se johtuu ehkä siitä, että he usein yksin päättävät mitä kirjoja kauppaansa tilaavat. He osaavat myös mihinkään koneeseen vilkasematta sanoa, löytyykö joku teos kaupan hyllyltä.

Tarkiainen kirjoitti (13.03., klo 11.20.):

Handken vanhimmat suomennokset olivat laajoille kansalaispiireille vaikuttavat esteettiset elämykset, tarkoitan kirjoja sellaiset kuin "Kivun kiinalainen", "Vasenkätinen nainen" ja mikä lie se yksi oli... sen sijaan "Toiston pysyvyys" ja sitä seuranneet eivät enää puhutelleet. Mitenkään tai ainakaan samassa mitassa. Toivottavasti haastattelija saa nämäkin merkkiteokset jollain muotoa esiin.

Luunmurskaaja kirjoitti (13.03., klo 11.42.):

Yhdyn tähän saatanalliseen kirkkokuoroon: Helsingin Sanomat ei tule kotiini. Vilkaisen kulttuurisivut kirjastossa käydessä. Kulutan niihin aikaani keskimäärin 2-10 minuuttia.

Tapsa P kirjoitti (13.03., klo 17.05.):

Ensitutustumiseni Handkeen tapahtui jo 30 vuotta sitten, jolloin ilmestyi Puhtaan kokemisen hetki.

Runoilija Jorma K suositteli sitä, joten ostin.

Niin, jos haluaa keskustella kirjakaupassa myyjän kanssa kirjallisuudesta, on mentävä anktikvaariseen kirjakauppaan.

Camunen kirjoitti (13.03., klo 21.25.):

Jotenkin ajatus lipsahti Handskesta Hansaan.

Muutama kirjailija muisteli jossakin lehdessä ensitutustumistaan (vai oliko viimeistä?) legendaariseen ravintola Hansaan.

Kannettiinko Saarikoski sieltä ulos, ja ehtikö hän viimeisenä sammuttaa valot?

Muistellaanko 50 vuoden päästä Tervon ulosheittoa Sammosta, vaiko kirjailijan stipendimatkaa Lagosiin?

Tapsa P kirjoitti (13.03., klo 21.52.):

Olisiko niin, että ravintoloiden ja niiden kiehtovien kabinettien lumo on hieman haihtunut sitten kulta-aikojensa?

Nykyäänhän niihin pääsee jo ilman kravattia ja pikkutakkia - ja kuulemma naisetkin ihan yksinään!?

Anon kirjoitti (14.03., klo 00.29.):

Kirjakaupat ovat museoita ja viihdekeskuksia. Onko Papinniemellä mitään työkaluja selvittää, mistä kirjallisuudesta ihmiset ovat kiinnostuneita?

Tapsa P kirjoitti (14.03., klo 09.42.):

Eikö ihmisten kiinnostuksen näe osto- ja lainaustilastoista?

Toinen asia on sitten se, keitä missäkin tapauksessa "ihmisiksi" lasketaan.

Anon kirjoitti (14.03., klo 15.27.):

Missä semmoiset tilastot ovat?
Nimim. Osittain ihm......:)

M-L Seppänen kirjoitti (14.03., klo 17.02.):

Huonosti listoja seuranneena en muista muuta kuin kirjakauppojen listat "Näitä Suomi lukee" ja viime aikoinakin julkaistut tiedot kirjastojen suosituimmista varatuista teoksista. Näissäkin on vaara, että harvojen teosten markkinointi vaikuttaa siihen mitä ihmiset tietävät haluta.

Nykyisissä atk-järjestelmissä on tilastointimahdollisuudet, ja niitä pidetään tärkeinä.

Yhteenä menneenä vuotena Helsingin Kontulan kirjastossa oltiin kovin onnettomia. Uusi Päätalo oli ilmestymässä ja paljon varauksia jo tehty, kun havaittiin varausten kadonneen. Sitten ei auttanut muu kuin laatia kirjastoon tiedotteita, että asiakkaat tekisivät uuden varauksen.

Sitten joskus kun otin asian puheeksi tyttäreni kanssa, sain häneltä lisätietoa. Ne varaukset oli joku ottanut mukaansa ja heittänyt mäkeen ja sitten ne korjattiin talteen.

Kuka tuollaista tekee? Joku joka ei pitänyt selkosten Proustista?

Tapsa P kirjoitti (14.03., klo 21.36.):

Enpä usko, että ihmisten kiinnostus kirjoja kohtaan poikkeaisi suurestikaan heidän kiinnostuksestaan esim. lehtiä kohtaan.

Moniko lukee Seiskaa, moniko lukee Parnassoa?

jami kirjoitti (15.03., klo 11.48.):

Tunnen yhden kirjakauppiaan henk.koht. Hän teki konkurssin 1990-luvun laman seuraukseni. Perhe meni, vaimo meni, asunto meni ja ystävät meni. Jäljelle jäi valtavat velat.
Hän elää nyt erakkona Lapissa. Otti mukaansa konkurssipesästä suuren määrän kirjoja. "Nyt on aikaa lukea kirjoja" sanoi kun nähtiin. Henki meinasi mennä siinä leikissä. Kirjakauppaleikissä.

JR kirjoitti (17.03., klo 09.52.):

Minusta Peter Handken Jukeboksi kirja oli mainiota luettavaa. Mukava pieni kirja.

:

:
:

Edellinen kirjoitus | Etusivu | Seuraava kirjoitus