Aldous Huxley: Tajunnan ovet; Taivas ja helvetti. Tietokirja, 173 s. Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Like 2009.
1960-luvun vastakulttuuri ei pyrkinyt ainoastaan yhteiskunnalliseen muutokseen vaan myös psykedeeliseen vallankumoukseen. Kemiallisen kumouksen ehkä tärkein kirjallinen taustavaikuttaja oli Aldous Huxley. Psykedeelisen kumouksen johtaviin yhtyeisiin kuulunut The Doors lainasikin nimensä juuri Tajunnan ovista. Kirjassa Huxley kertoo, miten hän meskaliinitutkijan seurannassa kokeili Meksikon intiaanien pyhää huumetta.
Huxleyn kokeilun yhteiskunnallisia motiiveja ymmärtää, kun muistaa hänen tunnetuimman jo 1936 ilmestyneen teoksensa Uljas uusi maailma. Siinä hän kuvaa tulevaisuuden kontrolliyhteiskuntaa, jossa yksilöitä kohdellaan tahdottomina koneen osina. Käsillä olevien teosten ilmestymisaikana 1950-luvun puolivälissä kontrolli oli muuttunut passivoivaksi ja turruttavaksi kulutusideologiaksi ja -pakoksi.
Meskaliini vapauttaa mielen kulutusideologian vankilasta, koska aine avaa kuluttamisen tylsistyttämän mielen aistit ja herättää huomaamaan todellisuuden perimmäisen rajattomuuden ja rikkauden. Vaikka huumeita voi ja on käytetty sekoilemiseen, ne voivat myös inspiroida jumalallisiin näkyihin ja ilmestyksiin, joista suuret filosofit, taiteilijat ja mystikot Buddhasta ja Platonista William Blakeen ovat puhuneet.
Peruskokemus on puhdas oleminen ja kaiken ykseys. Hyödyn tavoittelua palvovassa yhteiskunnassa tekeminen on kaikki kaikessa. Meskaliini vapauttaa mielen tekemisen pakosta ja mahdollistaa pyyteettömän havainnoinnin. Tavallisetkin esineet ja pienet yksityiskohdat näyttäytyvät merkityksellisinä ja ilmentävät syviä symbolisia ulottuvuuksia. Tajunnan ovien avautuminen todellistaa vanhan filosofisen viisauden, jonka mukaan pienessä hiekanjyväsessä heijastuu ja paljastuu koko kaikkeus.
Tässäkö on kuluttamisen syy ja seuraus: syntyykö kuluttamisen himo yhtäältä siitä, että ei pysty kokemaan pienten asioiden rikkautta, ja toisaalta vahvistaako kulutuskierre kyvyttömyyttä kokea syvästi ja autenttisesti?
Monet hipit huomasivat että huumematka ei aina ole taivaallinen kokemus. Huumeet heittävät käyttäjäänsä usein keskelle helvetin kauhuja. Mutta jos haluaa kokea taivaan ilot, on myös kohdattava helvetin kauhut, sillä todellisuudessa vastakohdat kietoutuvat toisiinsa ja vain kieli luo harhan niiden erillisyydestä. Taivas ja helvetti keskittyy taivaan ja helvetin väliseen dialektiikkaan. Kun taivas merkitsee avartumista ja yhtymistä kaikkeuteen, helvettikokemus liittyy ahdistavaan erillisyyteen, itseensä käpertymiseen ja egoismiin.
Tätä oivallusta voisi kehitellä toteamalla, että kilpailuyhteiskunta on luonnon tuhoutumisen lisäksi henkisesti matkalla kohti helvetin kauhuja. Tajunnan ovet & Taivas ja helvetti ei ole vanhentunut päivääkään. Vaikka ei meskaliinin käyttöä hyväksyisikään, kirja vakuuttaa siitä, että ihmismieli itsessään on rajattomien rikkauksien lähde, jonka korviketta tavaroiden ja muiden ulkoisten asioiden kerääminen vain on.
Pekka Wahlstedt
Tämän merkinnän kommentointi on suljettu.