Pornotypioita

Riie Heikkilä & Anna K. Aho:
Seksin vai Adornon tähden
ja muita pornonovelleja.
Novelleja, 181 s.
Basam Books 2009.

Kun yhteiskuntatieteilijä ja kirjallisuudentutkija kirjoittavat pornofiktiota, odottaa saavansa kielenkäytöstään tietoista valta-analyysiä seksuaalisuudesta. Yhteiskuntatieteilijä Riie Heikkilä ja kirjallisuustieteilijä Anna K. Aho ovat julkaisseet kokoelman pornonovelleja, Adornon vai seksin tähden. Akateemista kirjassa ovat kuitenkin vain Helsingin yliopiston kampusalueella pyörivät opiskelijat.

Novellien kolmikymppiset kertojahahmot ovat enimmäkseen naisia ja vastapuolena on yleensä miehiä, mutta mukana on myös homo- ja lesbotarinoita. Kukaan pääse ainakaan sanomaan, että taas ollaan oltu ikävän heterokeskeisiä.

Tarinoiden tunnelman luonti on onnistunut. Kohtausten dramaturgia toimii, kuten hyvässä pornossa pitääkin. Ahdistus ja syyllisyydentunto loistavat poissaolollaan, mikä on poikkeavaa suomalaisissa seksikuvauksissa.

Enimmäkseen seksistä nautitaan. Kaikki saavat tarpeeksi ja vieläpä parhailla mahdollisilla tavoilla. Yhdessä tarinassa naiminen on ikävää jyystämistä, mutta aamulla sekin muuttuu juhlaksi. Toisessa tarinassa seksiin tulee mukavaa lisäkierrettä, koska sen tuloksena yritetään lasta. Lasta ei tule, mutta seksi pysyy upeana.
Tässä ovat kirjan ansiot.

Novellit ovat nimensä mukaisesti kiihotusmateriaalia, sitä kirjoittajat eivät kiellä, eikä siinä ole mitään väärää. Samalla Heikkilä ja Aho haluavat kirjoittaa kuitenkin älykästä kirjallisuutta. He haluavat olla rohkeita, uudistaa perinteisiä fantasioita ja kaihtaa stereotypioita.

Mutta juuri niitä saamme lukea.

Tarinoiden miehillä seisoo lähes aina. Penikset ovat joka kerta paksuja ja/tai pitkiä. Nainen kostuu nopeasti ja saa orgasmin helposti, yleeensä vaginaalisen. Tarinoissa esiintyvät mieshuora, delfiini-dildo sekä vahva ja leveä naista huomioiva duunarimies palvelevat naisen halua. Samalla tavalla tietenkin miesten pornofantasioissa naiset ovat aina märkiä, miehet suuria ja kovia.

Erona on vain se, että joitakin kirjan asetelmia ei voisi koskaan esiintyä miesten tekemissä pornofantasoissa, koska ne olisivat liian epäkorrekteja.

Eräässä tarinassa nainen pettää miestään ilman tunnontuskia ja se on ihanaa. Jos mies tekisi saman, hänelle täytyisi käydä lopulta huonosti.

Toisessa tarinassa opiskelijapoikanamu toteuttaa vanhemman opettajanaisen seksuaalisia toiveita ja vielä kiittää siitä. Ihanaa. Voisiko saman kuvitella toisinpäin: nuori kaunis nainen toteuttaisi vanhemman opettajamiehen toiveita ja molemmat nauttisivat. Sitä pidettäisiin törkeänä vallankäyttönä ja alistamisena – ja siksi se provosoisi.

Heikkelä ja Aho näkisivat varmaan mielihyvin kirjansa osana eroottisen kirjallisuuden perinnettä Anaïs Ninistä Catherine Millet’hen. Sen kontekstina on kuitenkin ennemminkin netin keskustelupalstoilla ja iltapäivälehdissä julki tuotu ”naisen halu”, joka kertoo minkälainen seksi on hyvää ja minkälainen mies sitä voisi olla naiselle antamassa.

Herman Raivio