Robert Åsbacka:
Putoamisia.
Romaani, 175 s.
Suomentanut Katriina Huttunen.
Schildts 2010.
Skoghallin torin ylle neljänkymmenen metrin korkeuteen on pingotettu nuora. Pieni poika, Ralf Nygård, tuijottaa vaijerin varassa etenevää moottoripyörää ja sen selässä istuvaa kaksikkoa niska kenossa. Turvaverkkoa ei ole, vaikka sitä Robert Åsbackan romaanihenkilöt totisesti tarvitsisivat.
Åsbackan romaani Putoamisia ilmestyi ruotsiksi vuonna 2004 ennen Torin laitaa (2007) ja Urkujenrakentajaa (2009). Oli kysymys trilogiasta tai ei, romaanien maailmat linkittyvät toisiinsa niin tematiikan kuin henkilöhahmojen osalta. Myös teosten muodossa on yhteneväisyyksiä: sekä tekstin että tarinan tasolla nykyhetki ja menneisyyden tapahtumat ovat kiinteässä suhteessa toisiinsa. Jokaisessa romaanissa taide eri muodoissaan, sen olemus ja suhde elämään, on vahvasti esillä.
Putoamisia voi yhtäältä lukea realistisena romaanina, jonka alkuasetelmassa on komedian tuntua: Ralfin ja hänen toverinsa Øysteinin on tarkoitus noutaa 300 kiloa magneettia, kaksi öljytynnyriä ja kilometritolkulla rautalankaa Tukholman Kulturhusetissa pidettävää näyttelyä varten. Aikaa on yksi vuorokausi, ja taideteokset on myös ehdittävä koota. Åsbacka taitaa pisteliään huumorin ja terävän ironian: ”Øystein ojentaa pitkän kätensä ja ottaa lehden. Hän katsoo sitä hetken. – Paska, hän sanoo. – Ristisana. Katso tätä. Hän nostaa lehden Ralfin nähtäväksi, osoittaa viivoitettua aluetta. – Paskaduuni, hän sanoo ’Heillä on usein paskaduuni’.” Matkan aikana Øystein suunnittelee omia suureellisia ja makaabereja taidehankkeitaan ja Ralf vaipuu yhä useammin pohtimaan pieleen mennyttä parisuhdettaan.
Kehyskertomuksen rinnalla valotetaan tapahtumia Ralfin lapsuudesta ja hänen isänsä elämästä. Nygårdin perhe muuttaa pakon edessä Suomesta Ruotsiin työn perässä. Työn, jonka metsätöissä pahoin loukkaantunut William Nygård saa valheen ansiosta. Åsbackan romaanissa valheesta tulee isän ja pojan elämässä yhteinen nimittäjä, sillä myös Ralf valehtelee saadakseen haluamansa: hän tekeytyy runoilijaksi voittaakseen ihastuksensa kiinnostuksen.
Romaanin ruotsinkielinen nimi Fallstudie tarkoittaa tapaustutkimusta, ja niitä Ralf suorittaa useamman tehdessään tiliä menneisyytensä kanssa. Etuliite fall taipuu suomen kielessä moneksi: putoamisen ja kaatumisen lisäksi se voi tarkoittaa moraalista lankeemusta tai tuhoa.
Romaanin alaotsikko on ”kertomus materiaalinhankinnasta”. Se alkaa Dagens Nyheterissä huhtikuussa 1991 julkaistulla tekstillä. Runot, jotka Ralf esittelee rakastetulleen ominaan, on poimittu riveittäin erinäisistä antologioista tai kopioitu suoraan Joseph Brodskyn teoksista. Romaanin lopussa on luettelo käytetyistä lainoista ja sitaateista tai niiden synnyttämästä innoituksesta. Näin myös kirjailija tuo julki osansa ”materiaalinhankkijana”, joka etsii ja yhdistää, käy läpi vanhaa luodakseen uutta. Putoamisia on vaikuttava romaani, myös metatasolla.
Maija Vesanen
Ilmestynyt Parnasson numerossa 4/2010.



Tämän merkinnän kommentointi on suljettu.